Nothing special

Minusta on ihana kuulla, että mun läheisillä menee hyvin. Läheisten ilo tuottaa iloa minullekin.
Mun elämässä ei taas oo mitään uutta. Mitä mä oikeen haluun mun elämältä? :/

Mulla on opiskelupaikka.. No, siihen se jääkin. Siellä on ihania ihmisiä ja mä oon kiitollinen siitä, että oon saanu heihin tutustua.
Tiedän, että siltä alalta löytyisi tulevaisuudessa paljon töitä.. Mutta musta tuntuu, että mä haluun jotain muuta, mitä en oo vielä tiedostanut.

Mulla ei oo ongelmia perheessä eikä kaveripiirissä. Mä teen vapaa-ajalla sitä, mistä mä tykkään. Mutta silti mä ootan jotain mieltä räjäyttävää flow-kokemusta. Cosplay antaa mulle sitä, mutta en mä voi sitäkään koko aikaa tehdä. Mä en oo vielä riittävän hyvä siinä, että pystyisin aiheuttamaan muissa ja itsessäni "WOW!"-tunteen.
Mä haluan kehittyä cosplayssa. Mutta mun kärsivällisyydellä ei pitkälle pötkitä.

Mä en haluu vastata aina kysymykseen "Miten menee?" vastauksella "Ihan hyvin."
Haluaisin joskus kokeilla sanoa "loistavasti" ilman epäilyksen häivää.

Pitää vaan jaksaa.. Nauttikaa paint-räpellyksestäni.

Täällä mä vaan angstaan, vaikka muilla on suurempia ongelmia. Oh well..
Onneks Desucon on kahden viikon päästä.