Japani, osa 3: Harajukussa haaveillen (4.3.2012)

12 jälkeen päästiin lähtemään Nekotalolta ja suuntana oli Harajuku. Ensin junalla Nakanoon, sitten Shinjukuun ja Shinjukusta sitten Yamanote Linella kuuluisaan Harajukuun. Harajukun asema olikin muuten yllättävän pieni, vaikka paljon ihmisiä jäi sen kohdalla pois.

Lähdettiin siitä sitten umpimähkään kulkemaan, ihan oikeaan suuntaan, sillä meidän oli ensin tarkoitus päästä Omotesandolle. Tää umpimähkään lähteminen ja oikeaan paikkaan pääseminen onnistuu kyllä xD

Käytiin Millan kanssa Forever 21 ja Gap -liikkeissä. Forever 21 -liikkeestä tykkäsin hirveesti. Paljon on nyt muuten esillä vaatteita, jotka on pastellisävyissä ja niissä on pitsiä ja kauluksia. Voi olla, että nyt se muotikärpänen puraisi minuakin xD

Matka jatkui Takeshita Doorille. Ja ei oo kyllä pää ollu pitkään aikaan niin pyörällä. Vaatteita ja muuta tavaraa joka lähtöön. Hopparityyliä, lolitaa, outoa, normaalia. Ihastelin sieluni kyllyydestä. Pieniä putiikkeja oli paljon! Kuten myös ihmisiä. Ne kaikki länsimaalaiset löytyykin täältä XD

 

Täällä liikkeessä taisin ihastella sellaista vaalea pitsiponchoa. Hintakaan ei ollut huikea.

Suuri ihmisjoukko lähestyy...

Ja sitten olikin vuorossa päivän kohokohta (haha): RUOKAA. Päätettiin ruokailla Caffé Solaressa.

Minä juon nyt kahvia.

Paahdettua sandwichia (kinkkua ja juusto välissä) ja tomaattikeittoa.

 Ja kiertely jatkui. Käytiin kurkkaamassa Bodylinen liikkeessä, alevaatteiden myymälässä ja sekatavarakaupassa, jossa oli astioita, karkkeja, askartelutarvikkeita ja naamiaistavaroita. Siellä vois käydä uudestaan, kun käväisee taas Harajukussa...

Jännä pytinki.

Ennen kuin kokonaan lähdettiin Harajukulta, mentiin käymään vielä Yoyogi-puistossa. Olipahan kaunis paikka (haha, ajattelin vain, että siellä ois varmaan kiva ottaa kesällä cosplay-kuvia..).

 Yoyogi-puistossa oli sitten Meiji-temppeli. Päädyttiin sinne just sopivasti, kun siellä pidettiin häät, niin nähtiin kaunis morsian. *__*

 

Lähdettiin Yoyogi-puistosta toiseen suuntaan, kun kuultiin musiikkia. Siellä oli sitten sellainen aukio, jossa esiintyi näitä "Elviksiä". Kivasti ne siellä joraili...

 Sitten päätettiin lähteä kokonaan Harajukusta, mutta päätettiin katsastaa Shibuyaa. Seuraavana päivänä lähdettiin oikein kunnolla katsomaan, nyt vain vähän raapaistiin pintaa. Ja, hahaha, lähdettiin taas väärään suuntaan, kun piti etsiä Tower Records. Harhailtiin varmaankin puol tuntia, kunnes käännyttiin takaisin (yritettiin yhdestä kartasta paikantaa meidän olinpaikkaamme). Lähdettiin takaisin Shibuyan asemalle päin, löydettiin siinä samalla Hachikon patsaskin ja nyt päästiin oikeaan paikkaan.

Shibuyan valomainoksia.

Shibuya crossing.

Huomaa, että fanituskulttuuri on ihan erilaista Japanissa :D Shibuyassa yhden kaupan edessä esiintyi tyttöbändi ja siinä oli ihan raavaita miehiäkin ihan fiiliksissä sitä kuuntelemassa.

Ja sitten pakollinen käynti Book Off -kauppaan, josta löytyy niin musiikkia, pelejä kuin lehtiäkin, monikerroksinen kun on. Olisittepa nähneet ilmeeni, kun huomasin, että siellä myytiin Super Nintendo Entertainment Systemin ja Nintendo 64:sen pelejä.

Ja Milla ehdotti, että käydään vielä Mandarakessa, jossa taas on mangaa, doujinsheja, draama-cd-levyjä, peruukkeja, figuureja, nukkeja... Sitä ei oikein heti meinannut löytää ja ihan sattumalta satuin sitten katsomaan vasemmalle sellaiseen syvennykseen, jossa se Mandarake olikin.

Oon näissä kirja/mangakaupoissa käydessä yrittänyt etsiä Magic Knight Rayearth:iin liittyvää tavaraa, koska sitä tod.näk. löytyy, kun osaa etsiä. Menin Mandarakessa tutkiman hyllyjä artwork-kirjoja ja toivoin löytäväni sieltä jotain mukava... Omin voimin en tosin löytänyt. Heti kun Milla tuli, se osoitti, että katos, tossahan on Clampia (miksi hitsissä en huomannut sitä!?) ja löysin, aaah, Magic Knight Rayearth Illustration Collection 2:sen.

Kääreissä vielä... Hintaa 1 575 yeniä ~ 15 euroa (käytetty). Mistään tuskin löytäis enää halvemmalla.

(Huono kuvanlaatu on surkea.)

En voinut mitenkään pidätellä itseäni, kun Mandarakessa oli vielä sellaisia kapselikojeita. Niissä oli Tiger & Bunny -kapseleita, joten tietenkin oli pakko ostaa yksi (sellaisen yhden euron maksoi). Toivon salaa Karinaa (hahaha, eikä se tietenkään johdu mistään cosplaysta, no no.) Ja arvatkaa ilmeeni, kun sieltä putkahtikin Kotetsu-laatta. Vielä parempi :DDD

Jostain kun vielä ostan Pepsi Nex -pullon, niin Karina-cosplay vaan täydentyy paremmaksi.

Seuraavassa päivityksessä kerron ostosparatiisi Shibuya 109:stä. See you!

Japani, osa 2: Jealkb:n keikka (3.3.2012)

Aamulla herättiin Millan kanssa puol 9 aikoihin, yö sujui mukavasti lämpimän peiton alla! Mutta olin lievästi sekaisin päivissä, luulin koko ajan, että oli perjantai 2.3 xD Muunlaista aikaerorasitusta ei ole onneksi ollut.

Mutta, ai että! Oli aivan ihana kevät-päivä: aurinko paistoi, mutta paikoitellen kylmä tuuli puhalteli. Talvitakin lisäksi otin mukaan kevyen kevättakin ja sillä pärjäsin ihan mukavasti (välillä kyllä toivoi, että olisi laitanut enemmän vaatetta päälleen. heh heh..)

Tänään matka suuntautui Shinjukuun, jossa menimme Shinjuku Blaze Live House -klubille kuuntelemaan Jealkb-bändiä 17.30. Sitä ennen tutustuimme lähemmin Shinjukuun.

Onpahan erikoinen rakennus...

Cd- ja dvd-friikeille suosittelen lämpimästi Tower Records -levykauppaa. 4:stä kerroksesta löytää jokainen löytää itselleen varmasti jotakin. Itse bongasin peräti Relient K:n ja T.M Revolutionin levyjä. En tosin tohtinut ostaa kummankaan levyjä...

Sitten lähdettiin suunnistamaan Shinjuku Blaze Live Housea päin. Hmm, onkohan se tuolla päin..? Millalla oli kartta mukana ja siitä sitten alettiin suunnitamaan ja tietysti ensin väärään suuntaan :DD Löydettiin yhden hotellin luota karttaseinä, josta verrattiin omaa karttaa siihen. Oltiin kävelty väärään suuntaan, kun luultiin, että oltiin yhdestä rakennuksesta päästy oikeille jäljille. Käännös toiseen suuntaan ja sitten löydettiinkin ihan oikeaan paikkaan XD

Milla johti, mä vaan seurasin avuttomana perässä. On se vähän virkistävää olla melkein ummikkona toisessa maassa ja kulttuurissa. Mutta onneksi ihmiset on ystävällisiä. Eniten mua on yllättäny, että kauppojen edessä on paljon näitä "sisäänheittäjiä" ja huutajia.
Päästiin siis oikealle alueelle, josta se live housekin löyty. Kyseinen alue on muuten Kabukicho-alue, eli punaisten lyhtyjen alue tuttavallisemmin. Hosteja näkyi siellä, ja myös vähän kyseenalaisiakin paikkoja..
Kun löydettiin Shinjuku Blaze siinä kahden aikaa, siinä ulkopuolella ei näkyny viel paljoa odottajia. Japanin keikkoihin ei muuten jonotella, vaan siihen ostettuun lippuun tulee numero, joka kertoo monentena pääset sisään.
Nälkä alkoi olla jo aika kova, joten kävimme läpi ruokapaikkoja. Emme vielä uskaltaneet kokeilla mitään erikoista, joten suuntasimme Burger Kingiin hampurilaisille. Tilaaminen onnistui mukavasti :D

Puoli neljän aikaan lähdettiin takaisin live houselle päin, sillä siinä edustalla oli myynnissä bändin fanitavaraa. Jonoa oli ehtinyt muodostua siihen jo aika paljon, ja käytiin siihen jonon jatkeeksi. Noin puol tuntia meni ennen meidän vuoroa - tai siis Millan vuoroa, mä en siitä mitään ostanut. xD

Vielä oli aikaa ennen keikkaa ja ulkona oli vähän kylmä, joten mä pakenin kylmyyttä kauppoihin. Viiden aikaan palattiin sen keikkapaikan luo ja siellä alkoi numeroiden huutelu. Meillä oli numero 540, joten saatiin sitten siinäkin odotella.. Vihdoin kun päästiin sisään, siinä oven suussa maksettiin vielä 500 jenin juomalippu ja laitettiin laukut ja takit lukolliseen kaappiin, mitään narikkaa ei siellä ollut. Lunastin omalla drinkkilipulla itselleni cokiksen, vaikka olisin voinut saada sillä myös jonkin drinkin. Mentiin sitten sinne keikkalavan luokse, oltiin lähellä portaita, mutta kuitenkin noin 10 metrin päästä lavasta

Keikka alkoi lämppäribändillä, oiskohan nimi ollut Condors..? Luulin muuten, että joutuisin heti ihmismassan runtelemaksi, ja hämmästyinkin suuresti, kun kukaan ei töninyt ja minulla oli riittävästi tilaa liikkua! Se oli jotain hyvin uutta! Kaikki ihmiset olivat kiltisti omalla paikoillaan, eikä minkäänlaista tönimistä/kiilausta tapahtunut, ei edes silloin kun oikea bändi sitten aloitti keikkansa.

Milla kertoi minulle, että (ainakin joillain) japsibändien keikoilla on tapana tehdä perässä käsiliikkeitä (Furitsuke), joita bändin jäsenet esittivät. Suht helppoja oli tehdä perässä, oli kyllä muutama hankalakin liike xD Mutta niitä oli hauska tehdä perässä. Keikka sisälsi myös välispiikkejä, mutta ne meni kyllä ohi. Ehheh. Pari videotakin näytettiin bändin jäsenistä ja koko ajan oli tosi rento fiilis. Yksi tyttö meidän edessämme kuitenkin välillä moshasi ja sen hiukset oli melkein meidän suussa..
Ja enpähän oo muuten ikinä ollut keikalla, jonka lopuksi tulee lopputekstit :DD Japanese people, you modest people. Keikkahan kesti suurin piirtein sen pari tuntia.

Keikan jälkeen poistuttiin salista (vielä oli encore, jolloin lämppäribändikin tuli sekoilee lavalle :DD). Bändin jäsenet tuli sitten siihen samaan tilaan ja Milla kävi kysymässä, josko olisi voinut saada nimmarin jo ostettuun kuvaan. Yksi bändin jäsenistä oli antanut, vaikka periaatteessa ei olisi saanut. Mutta Millalla ei ollut kynää mukana D: Se siitä sitten.
Mutta oli hyvä keikka! Kunpa kaikki keikat olisi näin rentoja...

Kello ei ollut vielä paljon mitään ja poikettiin sitten vielä uudemman kerran Tower Recordsissa. Milla nappasi flayereita mukaansa, mä vaan ihmettelin. Sitten haettiin iltapalaa lähikaupasta ja palattiin Nekotaloon yötä viettämään. Seuraavana päivänä kutsui Harajuku...

Japani, osa 1: Saapuminen (1.3-2.3.2012)

1.3 heräsin aamulla 9.00 ja ihmettelin, että mihin ihmeessä mä nyt olinkaan tänään lähdössä. Tuntui jotenkin epärealistiselta ajatella, että sinä päivänä lento lähtisi n. 17.35 ja siitä 10 tunnin päässä olisin Naritan lentokentällä..
10.30 lähdin linkulla sitten tosiaan Lahteen, jossa odotin sitten 45 minuuttia Seutulaan- siis Helsinki-Vantaan lentokentälle vievää bussia. 12.15 lähti bussi ja 13.35 oli sitten perillä terminaali 2:sen kohdalla. Tulipahan sekin lentoasema korkattua, oli hieman joo suurempi verrattuna Pirkkalan lentokenttään XD

Milla saapuikin noin 10 minuuttia oman tuloni jälkeen ja sitten hieman kiertelimme lentokentän paikkoja. Ajattelime osaa meidän "vuokraemäntä" Tomokolle tuliaisen ja etsimme sopivaa kauppaa siihen tarkoitukseen. Emme aluksi tajunneet sitä, että turvatarkastuksen jälkeen olisi vastassa sitten ne kaikki duty-free kaupat, kun ennen sitä oli vain pari hassua kioskia ja apteekki.

Turvatarkastuksesta selvittyämme ostimme Tomokolle lahjan Muumi-liikkeestä, sellaisen keittiöpyyhkeen, jossa oli muistaakseni kaikki päähahmot. Sen jälkeen vuorossa oli muutama tunti odottelua, kunnes pääsimme asettautumaan koneeseen.

Ilmojen halki käy peikkojen tie. Huomatkaa kuuluisa sitaatti.

Kone lähti 10 minuuttia aikataulusta myöhässä, mutta se ei kyllä yhtään haitannut. Lentomatka sujui mukavasti, mitä nyt vähän takamus puutui siitä istumisesta. Kymmenen tunnin aikana tuli katsottua vuoden Simpsoneiden 21. tuotantokauden 6 viimeistä jaksoa ja Lady GaGan keikka (älkää kysykö, miksi). Miksi en tiennyt, että Finnairissa tämä on mahdollista o__o. Ai nii joo, enhän mä oon aikaisemmin lentäny Finnairilla.
J-poppiakin pääsi kivasti lentokoneessa kuuntelemaan ja ehdottomasti minut yllätti positiivisesti se, että sieltä soittolistalta löytyi Kyaru Pamyu Pamyun PonPonPon.
Ja ruokakin oli hyvää, varsinkin, kun oli vähän nälkä :D

Pastaa- ja tomaattikastiketta, salaattia suolatun kirjolohipalan kera, sämpylä, sulatejuustoa, crackersejä ja jälkiruokaleivos. Omalta kohdalta leivos jäi puoliksi syömättä, koska se oli ihan liian makea..

Päivä vaihtui siis lennon aikana 2.3.2012 perjantaiksi.

Saimme myös välipalaa, kun lento oli melkein lopussa: Hyvä leipä, jogurttia, sitruunamuffini, teetä ja mehua. Kyllä sillä taas vähän aikaa jaksoi.

Lennon alussa muuten pelkäsin, että korvani menevät lukkoon, joten ostin lentoasemalta lennolle tarkoitetut korvatulpat. Lentoon lähdössä ei korvat kuitenkaan menneet lukkoon (ei aikaisemminkaan ole menneet), mutta laskeuduttuessa pelkoni melkein toteutui (viimeksi, kun lentokone laskeutui, itkin kivusta, sillä tuntui, kuin tärykalvoni olisivat voineet räjähtää minä hetkenä hyvänsä). Laitoin tulpat korviin tuntia ennen laskeutumista, vasempaan korvaan tulppa meni hyvin, mutta sitten taas jouduin kovasti tappelemaan oikean korvani kanssa, tulppa ei yksinkertaisesti "pitänyt". Pientä särkyä tunsin laskeuduttuessa, mutta join samalla paljon vettä ja availin leukojani, joten vältyin onneksi kivulta! Pieneen lukkoon korvani oli kuitenkin mennyt, ja vasta tänään sain sen avattua..

Odotellaan junaa Shinjukuun

No niin. Naritan kenttä, paikallista aikaa 10.10. Japani. JAPANI? IS THIS IT? wtfomglolhahaeikämitä. Siinä tuntemukset :DD
Mutta ei kyllä kovin erikoiselta vielä näyttänyt xD Pääsimme passintarkastuksesta hyvin ohi, multa kyllä viel kysyttiin, että mikäs paikka tää oli, tää osoite tässä (siis Nekotalon osoite), että onko hotelli vai mikä. Siinä ei tullut muuta mieleen, että eiköhän se Guest House ole. I had NO idea.

Muodollisuudet hoidettu. Sitten metsästettiin Millan kanssa sähkölaitteisiin adapteri. Ostettiin omat sellaiset lentokentältä löytyneestä elektroniikkakaupasta ja sitten suunnistettiin ostamaan Suica- ja N'ex-junaliput matkustajien palvelupisteestä. Sitten matka taittui Naritan lentokentältä junalla Shinjukuun ja eri junalla Koenjiin. Milla oli soittanut Naritan lentokentältä Tomokolle ja ilmoittanut saapumisestamme. Koenjissa sitten ilmoitimme päässeemme perille ja Tomoko oli tullut meitä vähän vastaan. Meillä oli ohjeet Nekotalolle paperilla ja hyvin kyllä sitten päästiin sen avulla perille.

Koenjin asemalta kuvaa

Meidän "asuntomme" vaikutti erittäin kivalta, ja sitä se on edelleen. Toi lämmityslaite on ihana, mutta lämpö ei oikein levity tasaisesti. Ikkunan vieressä on vähän vilakkaa... MUTTA onneksi meillä on iiiiiiiihanat ja painavat untuvapeitot, oikein ihanan lämpimät. Kyllä niissä kelpaa nukkua. Oli pakko ottaa parin tunnin torkut, kun edellisenä yönä en nukkunut silmäystäkään..

Läksimme sitten Millan kanssa vähän tutkimaan lähikatujamme.Kävimme ihastelemassa kauppakatuja tuossa lähellä ja kävimme pikkukaupassa (konbini) ostamassa vähän ruokatarpeita, kuten leipää leikkelettä, mehua, vettä, karkkia, katkarapukeksejä ja onigirejä. Ovatpa muuten hyviä!

Siinä kaikki oleellinen perjantaista, lisää on luvassa, mm. jealkb:n keikasta! Ja kerron teille, miksi ihastuin Japanissa pidettäviin keikkoihin.

Ps. Japanilaiset televisiokanavat on jänniä.